Torisevan pystysuorat kalliot luovat järvelle ja kalastukselle poikkeuksellisen jylhät raamit, jonne kelpaa tulla kauempaakin. Kalliot ovat ihastuttaneet taiteilijoita jo yli 100 vuotta ja mm. Albert Edelfelt, I. K. Inha ja Vivi Richter ovat kuvanneet Yläisen-Torisevan kalliota tavoillaan. Torisevan linkeistä löytyy ”matkailuhistoriaa”, josta voi katsoa vanhaa taidetta. Yläisen-Torisevan tavoitelluin saaliskala on kirjolohi, joita istutetaan moneen kertaan kalastusvuoden aikana. Yläinen-Toriseva sopii myös nuorisolle ja siellä on hyvä sekä helppo harjoitella kalastuksen niksejä, kunhan muistaa, että rannoilla ja kallioilla liikkuessaan tulee olla varovainen – järvi on syvä ja rannat paikoin jyrkkiä. Kirjolohet antavat hyvän vastuksen ja ovat pääsääntöisesti myös kesähelteellä virkeitä – syvässä järvessä on viileää vettä riittävästi. Järvessä on jonkin verran hyvän kokoisia siikoja viime vuosituhannen istutuksista. Välivuosien jälkeen pieniä siikaeriä istutetaan jatkossa vuosittain tukemaan vanhempia siikaistutuksia. Kesäyöt saattavat olla varsin kuulakkaita ja kauniita. Hämärän yön ilmassa ja äänissä on oma tunnelma, jota ei hienoillakaan kuvilla kykene välittämään – se pitää kokea. Järven eteläpäässä on kalastajille laavu nuotiosijoineen, jonne paistaa hyvin iltapäivän aurinko. Järven rannat ovat tien puolelta hyvin kalastettavissa, mutta pitkävartinen haavi on hyvä olla mukana varmistamassa kalojen ylösottoa. Yläisellä-Torisevalla saa myös virvelöidä ja erityisesti alkukesä on virvelikalastukseen hyvää aikaa. Järvellä ovat kuitenkin mato-onki, syöttitahnat ja virvelin perään liitetty heittokoho ”ootto-onki” kiellettyjä – myös kohossa roikkuvat perhot. Vain ns. perusuistimet ovat sallittuja. Torisevalla käytettyjä vieheitä, joilla on todistetusti saatu järven kirjolohia. Kuvan ulkopuolelta voisi vielä mainita painopäiset liitsit, joilla eräät ovat saaneet useampiakin kaloja. Torisevan yleisin saaliskala on noin kilon painoinen kirjolohi. Kirjolohet ovat mieltyneet erityisesti hyönteisravintoon, joten perhokalusto on etenkin loppukaudesta järvelle hyvä valinta. Kalat kiertävät usein lähellä rantoja napsimassa puista tai rannalta veteen ajautuneita ötököitä ja siinä paikassa varovainen perhokalastaja saattaa noukkia lähes varpaistaan kalan. Länsiranta on Yläinen-Torisevan kalastusranta ja itärannan kalliot estävät lähes koko järven pituudelta kalastuksen. Molemmissa päissä on lyhyt alue kalastettavaa ja kallioiden keskellä pieni kalliohylly, jonne on mahdollista laskeutua. Pohjoispään parkkipaikan kohdalla on laavu ja tulisija, joka on tarkoitettu kalastajien käyttöön – ei yleiseen ”makkaranpaistoon”. Lasten kanssa kalastettaessa kannattaa junioreille pukea veneilyliivit päälle, sillä rannat ovat äkkisyviä joka puolelta ja pahimmillaan askeleen etäisyydellä rannasta on yli 10 metriä vettä. Myös rantatöyräät ovat paikoin vaarallisen jyrkkiä. Torisevan siiat ovat hyönteissyöjiä, joten niitä saadaan kesäisin vain perhoilla. Virvelillä saatuna siika on järvestä erittäin harvinainen. Järven muutamat heittolaiturit eivät ole mitenkään tukevia. Varoen niistä voi kuitenkin heitellä ja muuten ne sijoitettu hyville kalastuskohtiin. Kuvassa vastarannalta erottuu kallioiden keskellä oleva ”hylly”, jonne pääsee laskeutumaan jyrkänteeltä. Laskeutumismaasto ei ole helppo, joten kömpelöiden tai lasten ei sinne menoa kannata edes harkita. Torisevan vesi näyttää pikimustalta, mutta syvyys harhauttaa. Ankarasti taisteleva kirjolohi näkyy hyvin veteen ja kalastajan on helppo seurata kalan temppuja. Syyspuolella kylmän yön jälkeen aamu voi olla näyttävän sumuinen. Torisevan rantapuuston välejä on avattu heittopaikoiksi ympäri järven ja rantapusikoita pyritään pitämään kurissa vuosittaisilla raivauksilla. Järven keskellä tien puolella on heittolaituri ja sen takana pusikossa punaiseksi maalattu kuivakäymälä. Yläisellä-Torisevalla toimineita perhoja potretissa malliksi järvelle aikoville. Eteläpään laavun ranta on tunnetusti hyvää ottialuetta ja maisema on niin jylhä, että kyllä siinä sielu ja silmä lepää. Järven kirjo on napannut tummaan nymfiin. Järvellä on hyvin myös sudenkorentoja, joten isotkin sudenkorennon nymfit kelpaavat. Syys-lokakuulla kirjolohen vatsan sisältö voi näyttää tältä – ampiaisia, lehtiluteita jne.. Syysilta auringon laskiessa voi olla erityisen hyvää aikaa. Niin kirjolohet, kuin siiat ovat innostuneet ruokailemaan, mutta aktiivinen ruokailu ei välttämättä kestä kauaa – pimeys laskeutuu rotkojärven ylle. Yläinen-Toriseva on idyllisen kaunis kalapaikka, joka toivottaa kalastajat nauttimaan ja rentoutumaan kokonaisvaltaisesti niin järven ympäristöstä kuin kalastuksesta – Tervetuloa!